11. Sijoitusrahastot

 

Sijoitusrahastot

Sijoitusrahastojen kautta voit sijoittaa useisiin eri omaisuuseriin. Sijoitusrahasto kerää varoja eri sijoittajilta ja sijoittaa nämä varat osakkeisiin ja muihin sijoituskohteisiin ammattimaisesti hoidetun salkun kautta. Sijoitusrahastojen kautta voit saada hajautettua sijoitussalkun ja hyötyä ammattilaisten tekemistä sijoituspäätöksistä. Passiivisia indeksirahastoja ei ammattilaissalkunhoitaja hoida yhtä aktiivisesti. Indeksirahasto seuraa passiivisesti jotain valittua indeksiä, vaikkapa Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta osaketta, jolloin salkunhoitaja ei ota kantaa, onko indeksiin kuuluva yhtiö hyvä vai huono sijoituskohde. Passiivisten indeksirahastojen etu onkin selvästi alhaisemmat kulut kuin aktiivisesti hoidettujen. Tämän vuoksi ne useimmiten peittoavat tuotossa aktiivisesti hoidetut rahastot.

Osakerahastot

Osakerahastot ovat sijoitusrahastoja, jotka sijoittavat pääasiassa osakkeisiin eli osuuksiin pörssiyhtiöistä. Osakerahasto kerää sijoittajilta varoja ja ammattimaiset sijoitusammattilaiset hoitavat näitä varoja aktiivisesti. Rahaston varat jaetaan osuuksiin, joita sijoittajat ostavat.

Osakerahastot voivat olla hyvin erilaisia riippuen siitä, millaiseen sijoitusstrategiaan ne keskittyvät. Jotkut osakerahastot voivat sijoittaa laajasti eri toimialojen yrityksiin, kun taas toiset voivat keskittyä yhteen toimialaan, maantieteellisiin alueisiin tai yrityskokoluokkiin.

Osakerahastot tarjoavat sijoittajille mahdollisuuden helposti hajauttaa sijoituksiaan osakkeisiin, mikä auttaa pienentämään yksittäiseen yritykseen liittyvää riskiä. Osakerahastot mahdollistavat myös pienemmille sijoittajille pääsyn osakemarkkinoille, koska he voivat ostaa rahasto-osuuksia pienillä summilla (10-15 €) sen sijaan, että ostaisivat suoraan yksittäisiä osakkeita ja maksaisivat vaikka 5€/toimeksianto. On sulaa hulluutta kulujen näkökulmasta ostaa yksittäistä osaketta muutamalla kympillä ja maksaa siitä prosentuaalisesti järjettömän suuri välityspalkkio.

Osakerahastojen tuotto koostuu osakkeiden arvon muutoksesta sekä mahdollisista osinkotuotoista, jotka jaetaan rahaston omistajille. Sijoittajat voivat myös valita halpakuluisia osakerahastoja, joiden tuotto on sidottu indeksiin, kuten osakeindeksiin, mikä tarkoittaa, että rahasto vain pyrkii seuraamaan indeksin kehitystä. Passiivisten indeksirahastojen suosio on kasvanut selvästi viime vuosina, kun sijoittajien kustannustietoisuus on lisääntynyt.

Minun ensimmäiset osakerahastoni olivat juuri pankin myymiä kalliita aktiivisesti hoidettuja osakerahastoja, jotka OP-pankki sai myytyä minulle ensimmäisen asuntolainanani myöntämisen kylkiäisenä. Sittemmin olen oppinut ymmärtämään kulujen merkityksen rahastojen valinnassa. Edullisimmat rahastot, joita nykyään omistan ovat Nordnetin entiset superrahastot, nykyään Helsinki, Kööpenhamina, Oslo ja Tukholma ESG indeksi-rahastot, joiden kulu on 0€, paitsi Kööpenhaminassa  nykyään 0,2% vuodessa pääomasta. Muihin kuin Suomen Nordnetin Pohjoismaat-rahastoihin tulee pieni valuutanvaihtokulu. USA:n osakemarkkinoille pääsee halvimmalla ETF-rahastojen kautta, joiden kulut ovat minun tietoni mukaan alhaisimmillaan vain mitättömät 0.04 % vuodessa.

1-2 % vuotuinen kulu voi kuulostaa pieneltä, mutta pitkän ajan kuluessa se kumuloituu valtavaksi summaksi joka on pois sinun tuotoistasi. Pankki saa varmasti palkkionsa meni rahasto ylös tai alas.

Tehdäänpä pieni havainnollistava esimerkki kulujen vaikutuksesta tuottoihin. Otetaan kolme samankaltaiselle manntieteelliselle alueelle sijoittavaa rahastoa:

 1. OP-Suomi^[1] joka sijoittaa 30 - 50 suomalaisyhtiöön yrittäen aktiivisen salkunhoitajan kautta saada parhaan mahdollisen tuoton. Hallintokulu 1,6 % ja lunastuspalkkio 0,75%.

2. OP Suomi-indeksi^[2], joka sijoittaa suomalaisiin pörssiyhtiöihin passiivisesti ilman aktiivista salkunhoitoa. Kulut 0,39 %/vuosi.

3. Nordnet Suomi Indeksirahasto ESG^[3], joka sijoittaa 25 vaihdetuimpaan yritykseen Helsingin pörssissä. Kulut 0€.

Oletetaan, että kaikki performoivat samalla tavalla, eli saavuttavat saman osakemarkkinoiden keskimääräisen 8 % vuosituoton. Oletetaan myös, että alkusijoitus on 1000€ ja sen jälkeen, joka kuukausi sijoitetaan 150€ 30 vuoden ajan.

Katsotaan tuloksia netistä löytyvän Seligsonin^[4] tuottolaskurin avulla.

Vaihtoehto 1 OP-Suomi: Varallisuus sijoitusajan lopussa: 164410 €, josta tuotto sijoitusajan lopussa: 109410 €.

Vaihtoehto 2 OP-Suomi-indeksi^[5]: Varallisuus sijoitusajan lopussa: 206648 €, josta tuotto sijoitusajan lopussa: 151648 €.

Vaihtoehto 3 Nordnet Indeksirahasto Suomi ESG: Varallisuus sijoitusajan lopussa: 222705 €, josta tuotto sijoitusajan lopussa: 167705 €.

Ero kalleimman ja halvimman rahaston lopputuotossa oli 58295€ ja tässä ei edes otettu huomioon 0,75 % lunastuspalkkiota. Voihan tietysti olla, että OP:n salkunhoitaja/hoitajat taikovat aktiivisella osakepoiminnalla paremman tuoton kuin keskimääräinen markkinatuotto, mutta tämä on tutkimusten mukaan epätodennäköistä.

Salkunhoitajat eivät ole tietenkään idiootteja vaan yrittävät parhaansa, mutta ylituoton tekeminen systemaattisesti läpi vuosikymmenten on erittäin vaikeaa jopa ammattilaisille. Siksi itse olen viimein ymmärtänyt rakentaa rahastosijoitusten runkoa passiivisten indeksirahastojen ympärille höystettynä muutamalla megatrendirahastolla, kuten puhdas vesi tai Artificial intelligence. Näissäkään temaattisissa rahastoissa en suostu mielellään maksamaan yli 0,4 % vuosipalkkiota.

Osakerahastoissa kannattaa kiinnittää myös huomiota ovatko ne kasvu- vai tuotto-osuudellisia. Kasvuosuudelliset osakerahastot sijoittavat osingot rahastoon takaisin ja niiden tuotto perustuu pelkästään arvonnousuun. Verot maksetaan vasta rahastoa myytäessä. Tuotto-osuudellisissa rahastoissa maksetaan 1-4 kertaa vuodessa osinkoa rahaston osuudenomistajille ja niistä menee vero. Siksi ainakin teoriassa kasvuosuudelliset rahastot tekevät ajan kuluessa kovemmat tuotot. Itse omistan molemman kaltaisia rahastoja.

 Korkorahastot

Ennen vanhaan monilla oli huolellisesti säilytettynä piirongin kaapissa valtion obligaatioita. Tavallinen suomalainen oli lainannut valtiolle rahaa ja valtio sitoutunut maksamaan velan takaisin korkoineen sovitun ajan kuluttua.

Pankit tarjosivat ennen ja kenties korkotason kohotessa jo lähitulevaisuudessa korkeakorkoisia määräaikaistilejä. Ihminen siis lainaa rahansa pankin käyttöön sovituksi ajaksi ja pankki sitoutuu maksamaan pääoman takaisin korkoineen sovitun ajan kuluttua.

Näiden huono puoli on se, että rahat ovat kiinni sovitun ajan, eikä niitä saa ennenaikaisesti omaan käyttöönsä jos äkillinen rahantarve iskee. Ainakin pankin kanssa tehdyn korkosopimuksen rikkomisesta seuraa sakko, jossa joudut korvaamaan pankille sen, ettei se voi käyttää rahojasi sovittua aikaa.

Nykyään korkosijoittaminen tapahtuu enimmäkseen erilaisten korkorahastojen kautta. Korkorahastot ovat sijoitusrahastoja, jotka keskittyvät pääasiassa korkosijoituksiin. Ne keräävät sijoittajilta varoja ja sijoittavat ne erilaisiin korkoinstrumentteihin, kuten valtion joukkovelkakirjoihin, yrityslainoihin ja muihin velkapapereihin.

Korkorahastojen tavoitteena on yleensä tuottaa sijoittajilleen säännöllisiä korkotuottoja ja säilyttää sijoitusten pääoma suhteellisen turvallisesti. Korkorahastot voivat tarjota vaihtoehtoisen sijoitusmahdollisuuden sijoittajille, jotka haluavat ansaita korkotuottoja, mutta eivät välttämättä halua sitoutua suoraan yksittäisiin lainoihin tai velkapapereihin.

Korkorahastojen tuotto koostuu yleensä korkotuotoista, jotka saadaan sijoitettujen varojen korkokannoista sekä mahdollisista lisätuotoista, jotka voivat syntyä esimerkiksi lainojen arvon muutoksista. Tuotot jaetaan sijoittajille yleensä säännöllisinä korkoina tai voivat kertyä rahastoon kasvuosuuksina.

Korkorahastojen tuottoon vaikuttavat markkinoiden korkotaso, luottoriski sekä rahaston hallinnointipalkkio. Sijoitukset korkorahastoihin sisältävät riskin, että sijoitetun pääoman arvo voi vaihdella ja että sijoittaja ei välttämättä saa takaisin kaikkia sijoitettuja varojaan.

Elimme pitkään ns. nollakorkojen maailmassa, jolloin korkorahastot eivät oikein olleet muodissa. Itse asiassa korkorahastoihin sijoittaneet ovat kärsineet tappioita nyt korkotason kohotessa. Tämä johtuu siitä, että rahastoilla on jälkimarkkinat. Kuka hullu maksaisi saman verran vanhasta velkakirjasta, joka oikeuttaa 0,3% korkoon kuin velkakirjasta, josta saa 4% koron. Korkoihin kannattaakin sijoittaa ideaalitilanteessa, jossa korot ovat korkeimmillaan. Saat hyvää korkotuottoa heti ja jos päätät myydä osuutesi pois, niin teet voittoa jos korkotaso on alentunut.

Koroissa pätee sijoittamisen raudanluja laki: Mitä suurempi tuottomahdollisuus, sitä suurempi riski ja päinvastoin. Siksi lyhyen koron rahastot ovat pienempikorkoisia, koska lyhyessä ajassa on pienempi todennäköisyys, että velallisesta tulee maksukyvytön. Samoin tuotto on pienempi kun sijoitetaan “varmoihin” maksajiin, kuten Saksan tai Suomen valtion korkopapereihin. Konkurssin partaalla hoippuvat yritykset voivat saada lainaa, mutta riskin vuoksi korko on suuri.

Korkojen tuottoihin vaikuttavat myös makrotalouden asiat, joihin yksittäisinä sijoittajina emme voi mitenkään vaikuttaa. Esimerkiksi nyt korkeuksiin kohonnut inflaatio on pakottanut keskuspankit nostamaan korkoja kysynnän hillitsemiseksi, jotta inflaatio saataisiin hallintaan. Inflaation hellittäessä tai talouden hidastuessa keskuspankit laskevat ohjauskorkojaan.

 Yhdistelmärahastot

 

Yhdistelmärahastot ovat sijoitusrahastoja, jotka sijoittavat varojaan sekä osakkeisiin että korkosijoituksiin. Ne yhdistävät siis osake- ja korkorahastojen ominaisuuksia yhdeksi sijoituskohteeksi. Osakesijoitusten avulla ne voivat tarjota mahdollisuuden osallistua osakemarkkinoiden tuottoihin, kun taas korkosijoitusten avulla ne voivat tarjota suojaa ja vakautta sijoituksille korkomarkkinoilta.

Yhdistelmärahastoissa on erilaisia variaatioita ja strategioita. Jotkut yhdistelmärahastot voivat painottaa enemmän osakkeisiin tai korkosijoituksiin, kun taas toiset voivat tasapainottaa näitä kahta omaisuusluokkaa tasaisemmin. Lisäksi yhdistelmärahastot voivat sisältää myös muita sijoitusluokkia, kuten kiinteistösijoituksia tai vaihtoehtoisia sijoituksia.

Yhdistelmärahastot sopivat sijoittajille, jotka haluavat hajauttaa sijoituksiaan eri omaisuusluokkien välillä ja samalla hyödyntää ammattimaisen rahastonhoitajan osaamista. Ne voivat tarjota vaihtoehdon, joka sopii erilaisiin sijoitustavoitteisiin ja riskiprofiileihin.

Yhdistelmärahastojen ongelmana pidän niiden korkeita kuluja. Siksi olen pysynyt niistä kaukana. Esimerkiksi OP-Maltillinen^[6] on 50/50 osakkeisiin ja korkoihin sijoittava rahasto. Vuotuinen kulu 1,25 % ja lunastuspalkkio 0,5%. Kallista puuhaa. Lisäksi rahasto on ns. rahastojen rahasto, eli se sijoittaa muihin rahastoihin, joissa on myös kuluja. Eipä tuossa pääse sijoittaja rikastumaan.

Jos haluaa yhdistellä osake- ja korkosijoittamista, suosittelen etsimään itse halvan osakkeisiin sijoittavan indeksirahaston sekä halvan korkoihin sijoittavan rahaston. Halvimmat ovat ETF, eli pörssinoteerattuja rahastoja. Ainoa yhdistelmärahasto,, johon olen sijoittanut, on Nordnet One Tasapaino^[7]. Kyseessä on tuorein kuukausisäästösopimus, jonka olen tehnyt. Rahasto sijoittaa 60 % osakkeisiin ja 40 % korkoihin. Vuosikulu on korkea 0,48 %, mutta annan sille mahdollisuuden, koska odotan korkojen laskevan n. vuoden aikajänteellä ja aion kerätä nyt tehtyjen korkosijoitusten arvonnousun myöhemmin.

En selvästikään ole mikään korkosijoittaja. Äitini säästi minulle korkeakorkoisille tileille 1980 ja 1990-luvuilla, kun en itse rahoistani päättänyt. Sen jälkeen olen tunnetusti ollut All inn osakkeissa. Oikeastaan koko aikuisikäni, eli euron käytössä oloajan ja varsinkin finanssikriisin jälkeisen ajan korot olivat niin matalat, etten nähnyt mitään pointtia sijoittaa niihin. Matalat korot auttoivat tietysti oman asunnon asuntolainan takaisinmaksussa ja myöhemmin sijoitusasuntolainoissa. Arvioisin, että edes eläkeiän kynnyksellä en siirry korkoihin, vaan etsin vakaata osinkoa maksavia ja sitä vuosittain korottavia yhtiöitä salkkuuni. Aika näyttää.

 Vaihtoehtoiset rahastot

Vaihtoehtoiset rahastot ovat sijoitusrahastoja, jotka sijoittavat varojaan poikkeuksellisiin ja monimuotoisiin omaisuusluokkiin tai strategioihin. Ne tarjoavat vaihtoehdon perinteisille sijoitusmuodoille, kuten osakkeille ja joukkovelkakirjoille. Yksi vaihtoehto on esimerkiksi kiinteistöön sijoittamisen sijasta myöntää velkaa kiinteistönkehittäjille joukkorahoituksen kautta. Tuotot voivat olla hyviäkin ja joukkorahoitus on ollut suosittua viime vuosina.

Vaihtoehtoiset rahastot voivat sijoittaa esimerkiksi kiinteistöihin, raaka-aineisiin, hedge-rahastoihin, listaamattomiin osakkeisiin, pääomarahastoihin, valuuttoihin, johdannaisiin tai muihin vaihtoehtoisilin sijoitusluokkiin. Nämä rahastot voivat hyödyntää erilaisia strategioita, kuten lyhyeksimyyntiä^[8], vipuvaikutusta^[9] tai arbitraasia^[10], tavoitteenaan tuottaa sijoittajille kilpailukykyisiä tuottoja.

Vaihtoehtoiset rahastot voivat olla avoimia rahastoja, jotka tarjoavat sijoittajille mahdollisuuden ostaa ja myydä osuuksiaan päivittäin tai ne voivat olla suljettuja rahastoja, joissa sijoittajat voivat ostaa ja myydä osuuksiaan vain ennalta määrättyinä ajanjaksoina. Näillä rahastoilla voi olla myös korkeampi minimisijoitusvaatimus kuin perinteisillä rahastoilla.

Vaihtoehtoiset rahastot voivat tarjota sijoittajille hajautusmahdollisuuksia, koska ne sijoittavat usein erilaisiin omaisuusluokkiin ja strategioihin. Ne voivat myös tarjota mahdollisuuden tuottoihin markkinoiden laskiessa, epätavallisissa tilanteissa tai suojaa perinteisten sijoitusten riskeiltä.

Vaihtoehtoiset rahastot ovat yleensä tarkoitettu kokeneemmille sijoittajille, sillä ne voivat olla monimutkaisempia ja riskialttiimpia kuin perinteiset sijoitusmuodot. Niiden tuotot voivat olla epävakaita ja niillä voi olla korkeampia kuluja ja palkkioita. Näin on varsinkin hedge-rahastojen kohdalla, jotka yrittävät tehdä voittoa sekä nousevilla, että laskevilla osake- tai valuuttakursseilla. Hedge-rahastot joko onnistuvat tai eivät. Kulut ovat suuret. Samoin riskit. Itse en ole lähtenyt tähän leikkiin mukaan.

Asunto- ja metsärahastojen ongelmina näen edellä mainitun normaalia korkeamman vähimmäissijoituksen, esimerkiksi 50 000€. Lisäksi itse en pidä siitä, että rahastoja voi lunastaa vain sovitun ajanjakson jälkeen rajattuina päivinä. Rahastot voivat jopa estää sijoittajia lunastamasta osuuksiaan, ettei rahasto ajaudu likviditeettikriisiin. Ja näin on syksyn tullen käynytkin. Suljettujen asuntorahastojen todellisen arvon määrittely on vaikeaa. Esimerkiksi tällä hetkellä (kesällä 2023) moni suljettu asuntorahasto ei mielestäni näytä raportoinnissaan asuntojen todellista hintapainetta alaspäin.

Ainoa vaihtoehtoisiin sijoitusmuotoihin tekemäni sijoitus on pörssiyhtiö Capman, joka omistaa, kehittää, palvelee ja auttaa listaamattomia yrityksiä kasvamaan. Capman tekee voittonsa myymällä omistamansa yritykset voitolla eteenpäin tai pörssilistaamalla niitä ja keräämällä maksuja palveluliiketoiminnastaan. Olen siis sijoittanut rahani käytännössä Capmanin henkilöstön kykyyn luoda omistaja-arvoa siellä missä oma asiantuntemukseni ei riitä.

 ETF-rahastot

ETF-rahastot (Exchange-Traded Funds) ovat sijoitusrahastoja, jotka ovat noteerattuja pörssissä ja joiden osuuksia voidaan ostaa ja myydä samalla tavalla kuin osakkeita. Ne yhdistävät sijoitusrahaston monipuolisuuden ja osakkeiden helpon kaupankäynnin pörssissä.

ETF-rahastoissa sijoittajien varat kerätään yhteen ja sijoitetaan mahdollisesti useisiin eri omaisuusluokkiin, kuten osakkeisiin, joukkovelkakirjoihin, raaka-aineisiin tai kiinteistöihin tai sitten esimerkiksi pelkästään osakkeisiin. Ne pyrkivät jäljittelemään valittua indeksiä tai sijoitusstrategiaa, kuten samanlaisen markkinaindeksin, sektorin tai maantieteellisen alueen kehitystä.

ETF-rahastot tarjoavat sijoittajille useita etuja perinteisiin rahastoihin verrattuna. Niitä voi ostaa ja myydä pörssin aukioloaikoina samalla tavalla kuin osakkeita, mikä tekee niistä likvidejä ja mahdollistaa sijoittajan reaaliaikaisen kaupankäynnin. ETF-rahastojen kulut ovat yleensä alhaisia verrattuna perinteisiin sijoitusrahastoihin, ja ne tarjoavat sijoittajille hajauttamisen edut kuin perinteiset rahastotkin.

Halvin ETF salkussani on vuosikuluiltaan tosiaan vain 0.04 %. Nordnet tarjosi aiemmin mahdollisuuden kuukausisäästää tiettyihin ETF-rahastoihin kuluitta ja minä hyödynsin tätä mahdollisuutta ahkerasti. Valitettavasti Nordnet perii nykyään 2,5€ kustannuksen/kuukausisijoitus, joten se ei enää kannata pienillä eikä edes keskisuurilla summilla. Esimerkiksi 100 euron kuukausisäästösopimus syö pelkkiä merkitsemiskuluja 2,5 % kuukausittain. Ei näin. Vaihdoinkin saman tien kuukausisäästämiseni Nordnetissa perinteisiin passiivisiin indeksirahastoihin, joissa ei ole merkitsemiskuluja. Esimerkiksi Ishares Usa SP&500 ETF vaihtui Handelsbankenin USA-rahastoon, jonka kulut ovat 0,2%, mutta ei merkitsemispalkkiota.

ETF-rahastoissa kannattaa myös ottaa huomioon ovatko ne suoraan omaisuusluokkaa omistavia, esimerkiksi osakkeita, eli fyysisiä, vai niin sanottuja synteettisiä rahastoja, jotka eivät suoraan omista osakkeita, vaan rahasto on luotu erilaisin johdannaisjärjestelyin, joihin sisältyy vastapuoliriski.

Synteettisten ETF-rahastojen vastapuoliriski liittyy siihen, että näissä rahastoissa on vastapuolena yleensä pankki tai muu finanssi-instituutio, joka sitoutuu maksamaan rahaston tuoton tai indeksin kehityksen. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittaja altistuu vastapuolen luottoriskille eli riskille, että vastapuoli ei kykene täyttämään sitoumuksiaan esimerkiksi taloudellisessa vaikeuksissa ollessaan. Jos vastapuoli ei pysty täyttämään sitoumuksiaan, se voi aiheuttaa tappioita sijoittajille. Näin voi tapahtua esimerkiksi vastapuolen konkurssin tai maksukyvyttömyyden vuoksi.

Synteettisten ETF-rahastojen vastapuoliriskiä pyritään hallitsemaan monin tavoin, kuten tekemällä sopimuksia luotettavien vastapuolien kanssa, asettamalla vastapuolirajoituksia tai käyttämällä erilaisia vakuuksia. Finanssiala on kuitenkin luottamusbisnestä, joten isotkin pankit voivat rytistä konkurssiin yllättävänkin nopeasti ja ennalta-arvaamatta. Tästä syystä suosin itse fyysisiä ETF-rahastoja, koska rahastoyhtiön konkurssitilanteessa, asiakkaalle palautetaan fyysisesti ihan oikeasti omistetut osakkeet. Synteettisissä rahastoissa tämä ei ole ollenkaan varmaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

---

^[1] https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/saastot-ja-sijoitukset/rahastot/kaikki-rahastot/op-suomi

^[2] https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/saastot-ja-sijoitukset/rahastot/kaikki-rahastot/op-suomi-indeksi

^[3] https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/rahastolistat/16801606-nordnet-indeksirahasto-suomi

^[4] https://www.seligson.fi/suomi/sijoitustieto/tyokalut/laskurit/tuottolaskuri.html

^[5] https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/saastot-ja-sijoitukset/rahastot/kaikki-rahastot/op-suomi-indeksi

^[6] https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/saastot-ja-sijoitukset/rahastot/kaikki-rahastot/op-maltillinen?cmpid=.havarho.1.textlink.google.sem.op_maltillinen_bra_op%20maltillinen.ha_jn_rahastosaastaminen

^[7] https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/rahastolistat/17794250-nordnet-one-tasapaino

^[8] Lyhyeksimyynti (engl. short selling) on sijoituskäytäntö, jossa sijoittaja myy lainatun omaisuuden, kuten osakkeita, arvopapereita tai raaka-aineita, joita hänellä ei itse ole omistuksessaan. Lyhyeksimyynti on strategia, jolla sijoittaja voi hyötyä omaisuuden arvon laskusta.

^[9] Velkarahan käyttö sijoitustuoton voimistamiseksi

^[10] Arbitraasi on sijoitusstrategia, jossa hyödynnetään hintaeroja saman tai vastaavan omaisuuden välillä eri markkinoilla tai samalla markkinalla eri aikoina. Tavoitteena on tehdä riskitön tai lähes riskitön voitto hyödyntämällä hintaeroja.