22. Sijoittaminen ja tunteet
Tunteet ovat merkittävässä roolissa sijoituspäätöksissä. Sijoittajan tunnetilat voivat vaikuttaa päätöksentekoon ja sijoitusstrategian toteuttamiseen. En ole vieläkään päässyt eroon epämukavuuden tunteesta, kun kurssit laskevat, vaikka periaatteessa se on hyvä asia minunkaltaiselleni sijoittajalle, joka ostaa lisää osakkeita. Kurssinousu lämmittää, vaikka samalla kuukausittaisella säästösummalla saan vähemmän osakkeita tai rahasto-osuuksia.
Pelko ja ahneus ovat yleisiä tunteita sijoittamisessa. Pelko voi saada sijoittajan tekemään hätiköityjä myyntipäätöksiä laskumarkkinoilla, kun taas ahneus voi houkutella ottamaan liikaa riskiä ja tavoittelemaan nopeita voittoja. On tärkeää tunnistaa nämä tunteet ja pyrkiä tekemään päätöksiä rationaalisesti. Sijoitusurani alussa myin Nokian osakkeet liian aikaisin, koska pelkäsin niiden laskevan. Soneran tapauksessa taas en myynyt, koska ahneus sai minut kuvittelemaan, että yhtiön nousupotentiaali ei suinkaan ollut vielä loppuun katsottu.
Vanhemmiten olen edes hitusen viisastunut kiitos lukemani sijoituskirjallisuuden. Koronapaniikissa en lähtenyt myymään osakkeita, vaikka pahaltahan se tuntui katsoa 10 % tiputusta päivä toisensa jälkeen. Päätin pysyä sijoitusstrategiassani ja jatkaa säännöllisiä ostoja. Se kannatti. Tunnen henkilökohtaisesti muutamia sijoittajia, jotka myivät salkkunsa tyhjäksi paniikissa melkeinpä huonoimpaan mahdolliseen aikaan koronapohjilla. Järkeilin ja toistelin itselleni, että Covid ei ole mikään rutto ja kurssit kyllä toipuvat viimeistään viidessä tai kymmenessä vuodessa. Kurssit toipuivat puolessa vuodessa.
Joskus viisainta on vain olla tekemättä mitään. Pitkäjänteisyys ja sinnikkyys pysytellä valitsemassasi sijoitusstragiassa auttaa vaikeinakin aikoina. Yksittäisen yhtiön osakkeiden myynti on perusteltua, jos itse katsot, että sen tuotteet ovat vanhentuneet ja kilpailijat ajavat ohi, etkä usko yhtiö yhtiön enää nousevan vaikeuksistaan.
Sijoittamisessa on useita psyykkisiä ansoja, jotka voivat vaikuttaa päätöksentekoon. Näiden ansojen tunnistaminen ja tiedostaminen auttaa välttämään virheitä ja tekemään parempia sijoituspäätöksiä.
Vahvistusharha tarkoittaa taipumusta etsiä ja kiinnittää huomiota tietoihin ja näkökulmiin, jotka tukevat omia ennakko-oletuksia. Tämä voi johtaa sijoittajan näkemyksen vahvistumiseen ilman riittävää arviointia vastakkaista näkökulmaa. Tässä minullakin on vielä oppimista. Seeking Alpha suoltaa minulle artikkeleita omistamistani osakkeista ja analyyseja tulee puolesta ja vastaan. Minulla on taipumus lukea mieluummin myönteisiä arvioita kuin kielteisiä. Toisaalta buy and hold-sijoittajana on hyväkin olla myymättä osakkeita pienestä negatiivisesta rasahduksesta. Kun ostopäätös on tehty, niin ei sitä kannata pyörtää parin viikon päästä. Kuuluisa Warren Buffetkin on sanonut, että jos et ole valmis omistamaan osaketta kymmentä vuotta, miksi ihmeessä omistaisit sitä edes pari päivää.
Myötäilyharhassa sijoittaja taipuu mukautumaan enemmistön mielipiteeseen tai markkinoiden tunnelmiin sen sijaan, että tekisi omaa perusteellista analyysiä. Tämä voi johtaa seuraamaan massaa ilman riittävää omaa pohdintaa. On vaikea kontrata ja olla eri mieltä kuin markkinat. Yleensä jos kuulee, että nyt AI on kova juttu, niin osakemarkkinat ovat jo hinnoitelleet sen jopa ylioptimistisesti ja sinä olet auttamattomasti myöhässä kun lähdet ostamaan osaketta, joka on jo noussut hurjasti. Sitten ihmettelet, että miten se voi laskea. Toisaalta kukaan ei tiedä milloin arvotonkin arvonnousu loppuu.
Yritän kontrata Reit-sijoituksissa. Koronnousu on tehnyt niistä epämuodikkaita ja niitä on myyty sijoittajien salkuista. Korkotaso alkaa kuitenkin pikkuhiljaa joskus laskea ja velalla operoivat kiinteistöyhtiöt toipuvat nopeasti. Näin kävi koronadipissä, joten miksi ei kävisi uudestaan? Kurssinousua odotellessa nautin osingoista. Yritän toteuttaa sijoitusviisautta, joka jälleen kerran on helppo sanoa, mutta vaikea toteuttaa. Tee pörssissä niin kuin kaikki muut, mutta ennen heitä.
Sama myötäilyharha toimii myös asuntosijoittamisessa. Kun Helsingin Kallion yksiöiden hinnat ovat moninkertaistuneet, niin pitäähän sinunkin lähteä peliin mukaan. Moni viime vuosina hirvittävällä velkavivulla asuntosijoittamisen aloittanut nuolee nyt haavojaan. Asia voi olla vielä vakavampi kuin osakkeiden kohdalla. On ihan hyvä, että nuorena joutuu maksamaan oppirahat osakesijoittamisessa, kun pikkusummalla ostaa Teslaa, joka tippuu 80 %. Siinä meni muutama satanen tai tonni. Ei mitään merkitystä loppuelämän taloudelle, ellei kyllästy koko sijoittamispuuhaan ja lopeta koko hommaa siihen. Velkavivulla kymmeniin asuntoihin sijoittaneet voivat olla todellisissa vaikeuksissa, kun velkaa on miljoonia ja asuntojen hinnat laskevat, yhtiövastikkeet ja korot nousevat, eikä vuokralaisia löydy entiseen tapaan.
Liiallinen itseluottamus voi saada sijoittajan yliarvioimaan omat kykynsä ja tekemään riskialttiita päätöksiä. On tärkeää pysyä realistisena ja tunnistaa omat rajoitteensa sijoittajana. Nousumarkkinassa on helppo tehdä voittoja ja moni aloitteleva sijoittaja luulee olevansa alan ekspertti. Laskumarkkinassa voi olla vaikea hyväksyä, että tämä ei mennyt niin kuin piti. Nostan käden pystyyn, koska parikymppinen Vesa syyllistyi liialliseen itseluottamukseen. Olin tietäväni osakkeista vaikka mitä, vaikka en oikeasti tiennyt yhtään mitään. Kehitä itseäsi pysymään tyynesti sijoitusstrategiassasi, niin olet paljon valmistautuneempi kohtaamaan markkinamyrskyt sijoitusurallasi.
Alla oleva kuva havainnollistaa erinomaisesti sijoittamisen emotionaalista sykliä.[1] Juuri tällä tavalla meni dot.com-kupla vuosituhannen vaihteessa ja lukuisat muut sijoituskuplat aina Hollannin 1600-luvun tulppaaninsiemenkuplasta lähtien.
Alussa sijoittaminen ei ole muodissa eikä koko kansan huvia. Ollaan aika keskiarvotuotoissa. Sitten alkaa pikkuhiljaa kantautua uutisia jostain uudesta ihmeellisestä asiasta kuten internet ja että siinä mukana olevat firmat tekevät rahaa. Viimeistään tässä vaiheessa ammattilaissijoittajat lähtevät ostoksille. Kun osakkeet ovat jo nousseet moninkertaisiksi ensimmäiset alkavat kotiuttaa rahojaan, koska eiväthän ne enää voi nousta. Syntyy Bear trap. Ansa, johon minäkin menin, kun myin Nokian osakkeet liian aikaisin.
Lyhyen laskuvaiheen jälkeen alkaa hurja nousu, joka kiihtyy loppua kohden. Media, naapurit, taksikuskit ja kaikki puhuvat internet- osakkeista ja Nokia-miljonääreistä. Vesa ostaa Soneran osakkeita. Syntyy innostumisvaihe ja ahneus. Jotkut ostavat osakkeita jopa velalla päästäkseen rikastumaan. Osakkeiden arvostustasoille ei ole enää mitään perusteita. P/E-luvut ovat järjettömiä. Asia selitetään siten, että on syntynyt uusi paradigma. Tällä kertaa kaikki onkin toisin. Uusi talous syrjäyttää vanhan. Tappiota tekevä firma, joka tekee kännyköihin soittoääniä, on arvokkaampi, kuin koko Suomen metsäteollisuus yhteensä.
Kun sitten alkaa selvitä, että uudet firmat eivät ehkä lunastakaan hurjia kasvulupauksiaan tai eivät ikinä edes nouse voitollisiksi, alkaa voittojen kotiutus. Kaikki eivät tätä kurssilaskua hyväksy, koska eivät ole rikastuneet vielä tarpeeksi. Kurssit laskevat, mutta välillä on kovia nousupäiviä. Kyllä se siitä normaaliksi nousuksi palautuu, ajattelee Vesa, vaikka Soneran nousussa ei ole ollut mitään normaalia muistuttavaakaan.
Kurssit laskevat ja sijoittajia pelottaa. Kupla puhkeaa. Minähän menetän saavuttamani voitot. Pelastetaan mitä pelastettavissa on. Kaikki myyntiin. Jotkut vielä pitävät osakkeita käsissään uskoen tilanteen kääntyvän, kunnes myyvät pilkkahintaan kenties pakotettuina, koska on käytetty velkarahaa. Epätoivoissaan myydään mihin hintaan tahansa eikä ikinä palata noille tyhmille osakemarkkinoille. Osakekurssit ovat epätavallisen alhaisia ja ostajia alkaa taas löytymään. Palataan normaaliin noin 8 % vuosituottoon, mikä ei tunnu miltään, kun vielä vähän aikaisemmin oli ihan normaalia, että osakkeet moninkertaistuvat joka vuosi.
Onko tekoäly seuraava kupla?
Kommentit
Lähetä kommentti