10. Osakkeet
Osakkeet ovat yksi yleisimmistä sijoituskohteista, ja ne tarjoavat mahdollisuuden omistaa osa yritystä. Osakkeiden omistaminen oikeuttaa yrityksen tuleviin voittoihin ja varallisuuteen. Mitä enemmän osakkeita omistat, sitä suurempi on omistusosuutesi yhtiöstä.
Osakkeiden ostaminen antaa mahdollisuuden hyötyä yrityksen menestyksestä. Kun yritys menestyy ja sen arvo kasvaa, myös osakkeiden arvo nousee. Osakkeet tarjoavat potentiaalisen arvonousun lisäksi mahdollisuuden osinkotuottoon, jos yritys jakaa osan voitostaan osakkeenomistajilleen osinkoina. Osakkeita voi ostaa, jos on avannut pankkiin arvo-osuustilin tai osakesäästötilin.
Osakkeita voi ostaa ja myydä pörssissä, kuten esimerkiksi Helsingin pörssissä (Nasdaq Helsinki). Pörssikaupassa osakkeiden hinta määräytyy markkinoiden tarjonnan ja kysynnän perusteella. Pörssikauppa tapahtuu yleensä välittäjän kautta, joka toimii osapuolten välisenä välittäjänä. Oma pankkisi tarjoaa todennäköisesti mahdollisuuden käydä pörssikauppaa verkossa sekä arvo-osuustilin että osakesäästötilin kautta.
Pankkien lisäksi monilla välitysyrityksillä on tarjolla online-kaupankäyntialustoja, joiden avulla voit ostaa ja myydä osakkeita suoraan omalta tietokoneeltasi tai mobiililaitteeltasi. Näiden alustojen kautta voit tehdä kauppaa reaaliajassa ja seurata osakkeiden hintoja ja markkinatietoja. Suosittuja ovat esim. Robinhood ja Interactive Brokers.
Ennen osakkeisiin sijoittamista olisi syytä tehdä perusteellista tutkimusta. Sijoittajan tulisi selvittää yrityksen taloudellinen tilanne, liiketoimintamalli, kilpailuedut, johto sekä markkinoiden näkymät. Älä luota pelkästään analyytikoiden suosituksiin, tai varsinkaan niiden kuuluisien kaikkitietävien taksikuskien.
Osakkeet voidaan jakaa eri kategorioihin, kuten suuryhtiöihin, keskisuuriin yrityksiin ja pieniin kasvuyrityksiin. Suuryhtiöiden osakkeet ovat yleensä vakaita ja tarjoavat mahdollisuuden osinkotuottoon. Mutta ei aina. Maailman arvokkaimmat yritykset ovat amerikkalaisia teknologia-alan yrityksiä, jotka maksavat aika kitsaasti osinkoa. Keskisuurten ja pienempien yritysten osakkeet puolestaan voivat tarjota suurempaa kasvupotentiaalia, mutta ne voivat olla myös riskialttiimpia. Internet on tosin viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tarjonnut jättiyrityksillekin valtavan mahdollisuuden kasvaa nopeasti ja kannattavasti entistäkin isommiksi ja arvokkaammaksi.
Yksi tapa hajauttaa osakesijoituksia on sijoittaa eri toimialoille. Tämä auttaa vähentämään yksittäisen osakkeen tai toimialan riskiä. Talouden noususuhdanteessa syklisillä yhtiöillä menee kovaa. Asuntoja ostetaan, matkoilla käydään ja kulutetaan reippaasti. Matalasuhdanteessa perustarpeita tyydyttävät yritykset tarjoavat suojaa. Aina tarvitaan ruokaa, vaatteita, lääkkeitä, internet-yhteys ja jossain on pakko asua. Hajauttamalla sijoituksia eri osakkeisiin ja toimialoihin voi tasapainottaa sijoitussalkkua.
Toinen tapa hajauttaa on maantieteellinen hajautus. Älä rajoitu vain Suomeen! Monet sijoittajat luulevat tietävänsä enemmän heitä maantieteellisesti lähellä olevista yhtiöistä kuin muut. Esimerkiksi Talvivaaraan uskottiin laajalti ja oltiin varmoja sen menestyksestä. Tosiasiassa sijoittajat olivat täysin pimennossa yhtiön todellisesta tilasta, vaikka kuinka olisivat asuneet Kainuussa. Konkurssihan siitä lopulta tuli ja monet piensijoittajatkin menettivät rahansa.
Nykyisin internetin aikakaudella tietoa on saatavilla varsin hyvin englanninkielentaitoisille ainakin eurooppalaisista ja amerikkalaisista yrityksistä. Kehittyville markkinoille kuten Kiinaan ja Intiaan lähtisin vain rahastojen kautta, koska osakeyhtiölainsäädäntö voi olla siellä vähän mitä sattuu verrattuna länsimaihin. Myös välityspalkkiot ulkomaisille osakkeille ovat tulleet alaspäin kiitos välittäjien kilpailun, joten sekään ei ole enää este sijoittaa vaikkapa jenkkiyhtiöihin.
Kolmas tapa hajauttaa ja rajoittaa riskiä on ajallinen hajautus. Ajallinen hajautus on sijoitusstrategia, jossa sijoitukset jaetaan useammalle ajanjaksolle sen sijaan, että kaikki varat sijoitettaisiin kerralla. Tämä strategia tarjoaa useita hyötyjä osakesijoittamisessa.
Kuten jo tiedämme, osakemarkkinoiden hinnat voivat vaihdella merkittävästi lyhyellä aikavälillä ja sijoitusten jakaminen eri aikajaksoille vähentää altistumista yhden ainoan ajankohdan markkinoiden heilahteluille. Kurssiromahdus juuri ennen eläkkeelle jäämistä olisi katastrofi! Sijoitusten jakaminen useammalle ajankohdalle auttaa tasaamaan markkinoiden volatiliteettia, eli heilahtelua, ja vähentää sijoitusportfolion riskiä.
Kun ostetaan osakkeita eri aikoina, sijoittaja hyötyy keskimääräisten ostohintojen hajautuksesta. Tämä auttaa välttämään pelkästään "huippukurssien" aikaan ostamista ja väkisinkin tulee välillä ostettua samaa tavaraa halvemmalla. Osta halvalla ja myy kalliilla on helppo sanoa, mutta vaikea toteuttaa.
Psyykkisestikin ajateltuna on helpottavaa luopua jossittelusta miksi en älynnyt ostaa, kun osake oli sikahalpa, tai harmitella miksi olin niin ahne, etten myynyt huipulla, vaan takerruin osakkeeseen, vaikka sen hinta vain putosi ja putosi.
Mistä osakesijoitusten tuotto muodostuu
Osakesijoitusten tuotto muodostuu useista eri tekijöistä.
Osinkotuotto: Monet yritykset jakavat voittojaan osinkoina osakkeenomistajilleen. Osinkotuotto on osingon suhde osakkeen hintaan. Se voi olla merkittävä osa osakesijoituksen tuottoa. Yritysten arvot heiluvat paljon herkemmin kuin osingot. Osinkoyhtiöiksi mielletyt yhtiöt usein myös välttävät viimeiseen asti osingon leikkaamista. Se ei miellytä sijoittajia, jotka ovat sijoittaneet yhtiöön nimenomaan vakaa ja nouseva osinkotuotto mielessään.
Arvonnousu: Osakkeen hinta voi nousta tai laskea ajan myötä. Arvonnousu tai -lasku riippuu yrityksen tuloksesta, taloudellisesta tilanteesta, markkinoista ja sijoittajien odotuksista. Jos ostat osakkeen halvemmalla ja myyt sen myöhemmin korkeammalla hinnalla, saat voittoa.
Osake-erikoistilanteet: Yritys voi kokea erityistilanteita, kuten yritysostoja, fuusioita tai jakaa ylimääräisiä osinkoja. Nämä tilanteet voivat vaikuttaa osakkeen hintaan ja siten tuottoon. Useita suomalaisiakin yhtiöitä on ostettu pörssistä ulos. Yleensä jokin isompi yhtiö tai sijoittajaryhmä tekee ostotarjouksen, jossa on ns. preemio osakkeen pörssihintaan. Osakkeenomistaja voi hyväksyä tai hylätä ostotarjouksen. Joskus ostettavasta yhtiöstä tulee jopa huutokauppaan verrattava kilpailu eri ostajatahojen välillä. Esimerkiksi koronakotoilun aikaan maaliyhtiö Tikkurilasta käytiin juuri tällainen taistelu. Tikkurilan omistajat saivat mukavan pikavoiton ostotarjouksen hyväksymisen seurauksena. Itse en omistanut Tikkurilaa, mutta vaimoni omisti. Minultakin on ostettu useita yrityksiä preemiolla pörssistä pois. Technopolis, Okmetic, Ahlström ja Swedish Match nyt ainakin.
Eri osakesarjat. Joillain yhtiöillä on listattuna kahdenlaisia osakkeita. Esimerkiksi Metsä Boardilla on äänivaltaisempi A-osake ja B-osake, jolla on pienempi äänivalta, mutta oikeus täysin samaan voitonjakoon kuin A-osakkeen haltijoilla. Omistan molempia. Useamman kerran olen huomannut, että A-osakkeen hinta on jopa monta euroa korkeampi kuin B-osakkeen. Ehkäpä joku kahmii A-osakkeita saadakseen yhtiössä lisää äänivaltaa? Periaatteessa minulla olisi ollut monta kertaa mahdollisuus myydä A-osakkeet ja ostaa vastaavalla rahasummalla B-osakkeita, jolloin olisin saanut haltuuni suuremman määrän MetsäBoardin osakkeita. En ole jaksanut alkaa veivaamaan veroseuraamustenkin vuoksi, mutta ehkä joku päivä.
Osakkeiden vähäinen vaihto markkinoilla voi aiheuttaa hintojen valtavaa prosentuaalista heilahtelua. Niin sanottujen senttiosakkeiden kohdalla yhdenkin sentin muutos voi tarkoittaa isoa prosentuaalista nousua. Sijoittajat voivat hyötyä näistä vaihteluista ostamalla osakkeita halvemmalla ja myymällä ne korkeammalla hinnalla. Tässä ongelmana on kuitenkin heikko likviditeetti, eli et välttämättä saa myytyä osaketta edes sitä senttiä kalliimmalla hinnalla. Helsingin pörssissä on osakkeita, joilla ei välttämättä käydä yhtään kauppaa kokonaisena pörssipäivänä.
Perustuotto tulee kuitenkin osakkeiden arvonnoususta ja/tai yhtiön voitonjaosta, eli osingonmaksusta omistajille. Kasvuosakkeilla haetaan ensisijaisesti arvonnousua kun taas arvo-osakkeilla nautitaan yhtiön maksamasta osingosta.
Kasvuosakkeet ovat yritysten osakkeita, joiden arvellaan kasvavan voimakkaasti tulevaisuudessa. Nämä yritykset ovat yleensä nuoria, innovatiivisia, luovat teknologista murrosta ja toimivat kasvavilla markkinoilla. Niiden tärkein tavoite on kasvattaa liikevaihtoaan ja markkinaosuuttaan sen sijaan, että ne maksaisivat suuria osinkoja osakkeenomistajilleen.
Esimerkkejä loistavasti menestyneistä kasvuosakkeista ovat teknologiajätit kuten:
Apple Inc. (AAPL): Apple on tunnettu innovatiivisista tuotteistaan, kuten iPhone, iPad ja MacBook. Yritys on jatkuvasti pyrkinyt kasvattamaan markkinaosuuttaan ja laajentamaan tuotevalikoimaansa. Apple on brändi, jossa ollaan valmiita maksamaan enemmän IPhonesta kuin muista puhelimista. Lisäksi Applen eri laitteet toimivat loistavasti yhteen, jolloin on epätodennäköistä, että IPhonen omistaja vaihtaisi Android-puhelimeen, koska se ei enää toimikkaan yhtä saumattomasti muiden Apple-härpäkkeiden kanssa. Yhtiön ympärillä on ikään kuin vallihauta keskiaikaisten linnojen tapaan. Muut eivät pääse helposti valtaamaan markkina-osuutta Applelta ja Applen omistajat eivät häivy vihulaisen leiriin. (omistan rahastojen kautta)
Amazon.com Inc. (AMZN): Amazon on maailman suurin verkkokauppajätti, joka on laajentunut muihin liiketoiminta-alueisiin, kuten pilvipalveluihin (Amazon Web Services). Yrityksen kasvu perustuu jatkuvasti kasvavaan verkkokauppamarkkinaan ja uusiin innovaatioihin kuten omat pilvipalvelut ja Amazon Prime suoratoistopalvelu. (omistan rahastojen kautta). Muistan itse Amazonin vuosituhannen vaihteen dot.com-kuplan aikaan, jolloin sen kurssi nousi ja sitten romahti niin kuin monien uusien internet-yhtiöiden. Silloin Amazonin bisnes oli myydä kirjoja netissä. Ei ollut kovin tuottoisaa. Unohdin koko firman olemassaolon. Meni 15 vuotta ja panin merkille, että kaikki tilaavat Amazonista kaikkea maan ja taivaan väliltä, ei siis todellakaan enää pelkkiä kirjoja. Kurssi liiteli pilviin ja yhtiön perustaja Jeff Bezosista tuli maailman rikkain mies (hetkeksi).
Meta: (entinen Facebook) on sosiaalisen median ja virtuaalitodellisuuden alan yritys. Se tunnetaan erityisesti sosiaalisen median alustoista, kuten Facebook, Instagram ja Whatsapp. Meta on keskittynyt nykyään kehittämään ja innovoimaan uusia tapoja yhdistää ihmisiä ja luoda metaversumia. (omistan rahastojen kautta)
Nvidia on grafiikkaprosessoreiden ja tekoälyratkaisujen maailmanlaajuinen johtaja. Yritys on erikoistunut kehittämään grafiikkasuorittimia, jotka ovat välttämättömiä tietokoneiden, pelikonsolien ja muiden laitteiden grafiikan tehostamisessa. Nvidiasta tuli hiljattain tekoälybuumin seurauksena uusin yhtiö, jonka markkina-arvo ylitti tuhat miljardia dollaria. (omistan rahastojen kautta)
Alphabet on Google-yhtiön emoyhtiö. Se perustettiin vuonna 2015, kun Google organisoi toimintaansa uudelleen. Alphabetin roolina on toimia holdingyhtiönä, joka omistaa Google-liiketoiminnan ja sen useat tytäryhtiöt, kuten YouTube. (omistan rahastojen kautta)
Kempower on suomalainen yritys, joka keskittyy litium-ioniakkujen ja energian varastointiratkaisujen kehittämiseen. Yritys tarjoaa akkuteknologiaa, joka soveltuu erityisesti sähköajoneuvoihin, teollisiin sovelluksiin ja energiavarastoihin. (en omista) Yhtiö toimii kasvavalla alalla, mutta sijoittajan on punnittava maksaako kasvusta liikaa. Maailmassa on varmaan muitakin yhtiöitä, jotka tekevät sähköautojen latausratkaisuja.
Qt Oyj on suomalainen pörssiyhtiö, joka tarjoaa ohjelmisto- ja palveluratkaisuja sulautettuihin järjestelmiin ja älykkäisiin laitteisiin. Yhtiö kehittää ja myy Qt-ohjelmistokehitysalustaa, joka on suosittu työkalu käyttöliittymien ja sovellusten kehittämiseen eri alustoille, kuten tietokoneille, mobiililaitteille ja upotetuille järjestelmille. (en omista)
Revenio on suomalainen teknologiayritys, joka on erikoistunut terveysteknologiaan. Yhtiö keskittyy innovatiivisiin diagnostiikkalaitteisiin ja ohjelmistoihin, jotka auttavat tunnistamaan ja seuraamaan erilaisia silmäsairauksia varhaisessa vaiheessa. Päätuote on silmänpainemittarit. (omistan pienen position)
Snowflake on Yhdysvalloissa toimiva pilvipohjainen tietovarastointi- ja analytiikkayritys. Yritys tarjoaa datan varastointi- ja analysointipalveluita, jotka mahdollistavat organisaatioille nopean, joustavan ja skaalautuvan datan hallinnan ja analyysin pilvipalveluna.
Snowflaken pilvipohjainen tietovarastointiratkaisu on suunniteltu vastaamaan suurten ja monimutkaisten datamäärien tarpeisiin. Se mahdollistaa eri datalähteiden integroinnin ja yhdistämisen yhtenäiseksi tietovarastoksi, jonka avulla organisaatiot voivat tehokkaasti tallentaa, hallita ja analysoida dataansa. (Omistan pienen position)
Super Micro Computer, Inc. on yhdysvaltalainen tietotekniikkayritys, joka on erikoistunut kehittämään ja valmistamaan edistyneitä tietokonejärjestelmiä ja palvelinratkaisuja. Supermicro tunnetaan erityisesti palvelin- ja tallennusratkaisuistaan. Se tarjoaa laajan valikoiman palvelinlaitteistoja, mukaan lukien emolevyt, palvelintornit, rack-kotelot, palvelinprosessorit, tallennusjärjestelmät ja verkkojärjestelmät. Yhtiön tuotteet ovat suunnattuja sekä yrityksille että palveluntarjoajille, jotka tarvitsevat tehokkaita ja luotettavia tietokonejärjestelmiä liiketoimintansa tueksi. (Ostin marraskuussa 2022 n. 250 eurolla, kurssi nelinkertaistui kesäkuuhun 2023 mennessä. Olisinpa sijoittanut enemmän!)
Kasvuosakkeet ovat volatiilimpia, eli herkempiä suurille kurssivaihteluille. Tämä johtuu siitä, että niiden arvonmääritys perustuu isolta osin tulevaisuuden odotuksiin eikä nykyhetken tuottoon. Esimerkiksi kohoava korkotaso vaikeuttaa kasvuyhtiöiden rahoitusta ja tekee kasvusta kalliimpaa. Tulevaisuuden kassavirrat jäävät siis mahdollisesti pienemmiksi. Toisaalta ilmaantuvat asiat, jotka tukevat uskoa yrityksen tulevaisuuden supermenestykseen saavat kurssin nopeaan nousuun. Katsotaanpa esimerkkinä NVIDIAN kurssikehitystä viime vuosilta.
Näytönohjaimia ja mikrosiruja valmistavan NVIDIAN kurssi lähti koronakotoilun aikana rajuun nousuun ja kolminkertaistui 100 dollarista 300 dollariin. Inflaation kiihtyessä kasvuyhtiöt kärsivät keskuspankkien koronnostoista ja NVIDIAN kurssi laski melkein takaisin 100 dollariin. Tekoälybuumin seurauksena Nvidian mikrosiruja pidetään suorituskykyisimpinä ja kurssi raketoi jälleen uuteen ennätykseen muutamassa kuukaudessa. Tällaiseen kyytiin kasvuyhtiöihin sijoittavan on valmistauduttava.
Arvo-osakkeet ovat yritysten osakkeita, joiden arvellaan olevan aliarvostettuja markkinoilla. Nämä yritykset voivat olla vakiintuneita ja niiden osakkeiden hinnat saattavat olla suhteessa alhaisempia suhteessa niiden todelliseen arvoon. Arvo-osakkeiden sijoittajat etsivät osakkeita, joiden hinta on alhainen suhteessa yrityksen taseeseen, tulojen ennusteisiin tai muihin mittareihin. Arvo-osakkeet myös maksavat korkeaa tai jatkuvasti kasvavaa osinkoa toisin kuin kasvuosakkeet, jotka eivät välttämättä maksa osinkoa lainkaan vaan sijoittavat kaiken sisään tulevan rahan tulevaisuuden kasvuun.
Esimerkkejä arvo-osakkeista voivat olla perinteiset ja vakaat yritykset kuten:
The Coca-Cola Company (KO): Coca-Cola on yksi maailman tunnetuimmista juomayhtiöistä. Vaikka se on vakiintunut yritys, sen osakkeen hinta voi olla markkinoiden erityistilanteessa alhaisempi suhteessa sen ansaintakykyyn ja hinnoitteluvoimaan. Korona-aikana sain napattua salkkuun yhtiön normaalia arvostustasoa halvemmalla. (omistan suoraan)
Johnson & Johnson (J&J) on amerikkalainen terveydenhuollon yritys, joka on toiminut jo yli 130 vuotta. Vaikka J&J tunnetaan enemmän arvo-osakkeena, sillä on myös kasvupotentiaalia. J&J:lla on kolme pääliiketoiminta-aluetta: lääkkeet, kuluttajatuotteet ja lääkinnälliset laitteet. (omistan suoraan)
Altria (MO) on yhdysvaltalainen yritys, joka toimii tupakkateollisuudessa. Altria on yksi maailman suurimmista tupakkatuotteiden valmistajista ja markkinoijista. Pääbrändi Amerikassa lienee edelleen Marlboro-savukkeet, vaikka yhtiö suuntaa kohti savutonta tulevaisuutta uusien sähköisten tai pureskeltavien nikotiinituotteiden myötä. Altriasta aikoinaan irronnut Philip Morris (PM) myy Marlboroa USA:n ulkopuolella. Altria on ns. osinkokuningas eli maksanut osakkeenomistajilleen kasvavaa osinkoa jo yli 50 vuotta peräkkäin, kuten myös Coca-Cola. (omistan suoraan molempia)
Suomalaisina arvoyhtiöinä voidaan pitää vaikka metsäjätti UPM:ää, energiayhtiö Fortumia, vakuutusyhtiö Sampoa tai Nordea-pankkia. (omistan kaikkia suoraan)
Joskus kasvuosakkeiden ja arvo-osakkeiden määrittely ja luokittelu voi vaihdella sijoittajien näkemysten perusteella. Lisäksi yksi osake voi sisältää sekä kasvu- että arvo-ominaisuuksia. Mahtavaa on, jos onnistuu löytämään jo vakiintuneen yhtiön, joka tuottaa hyvää ja kasvavaa osinkoa jo nyt, mutta omaa lisäksi kasvumahdollisuuksia. Itse etsin ensisijaisesti juuri tällaisia yhtiöitä.
Hyvä esimerkki minulla onnistuneesta osakepoiminnasta oli öljynjalostaja Neste. Yhtiö teki tylsää öljynjalostusta ja oli hinnaltaan hyvin halpa. Neste oli kuitenkin aloittanut strategian, jossa se alkoi kehittämään uusiutuvia polttoaineita, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta ja tarjoavat ylivertaisen katteen perinteiseen öljynjalostukseen verrattuna. 2000€ sijoitukseni oli parhaimmillaan yli kymmenkertaistunut ja osinkotuototkin ovat kasvaneet ajan myötä. (omistan edelleen)
Amerikkalaisista osakkeista Iron Mountain (IRM) toimii tylsääkin tylsemmällä alalla säilyttäen valtion ja yritysten lakisääteisiä paperisia dokumentteja maksua vastaan. Kasvu tulee nykyään datacentereistä ja onnistuin poimimaan yhtiötä kovan osinkotuoton aikaan koronapohjilla ja arvonnousu on seurannut perässä.
Sen sijaan sijoitus teleoperaattorijättiin AT&T (omistan edelleen, mutta kohta kärsivällisyys loppuu) on epäonnistunut. Ajattelin yhtiön olevan halpa ja maksavan ikuisesti kasvavaa osinkoa. Lisäksi kasvubonuksena näin mukaantulon suoratoistopalveluihin HBO MAX-palvelun kautta. Pieleen meni. Olisi pitänyt ymmärtää yhtiön rajun velkataakan merkitys taannoisten epäonnistuneiden mediayhtiökauppojen (Time Warner) seurauksena ja sen myötä vaarantunut osingonmaksu. Yhtiö leikkasi osinkoaan, osakekurssi painui kaakkoon ja tappiota on tullut tuhansia euroja. Kaksi askelta eteen ja yksi taakse on kuitenkin parempi kuin toisinpäin.
Arvoyhtiöiden kurssikehitys on maltillisempaa ja arvonmääritys on jossain määrin helpompaa (jos ennustaminen koskaan helppoa on). Katsotaan Johnson&Johnsonin kurssia kuvion avulla.[2]
Viimeisen viiden vuoden jaksoon sattuu yksi sukellus korona-aikaan, jolloin osa sijoittajista uskoi maailmanlopun tulleen. Kurssi toipui kuitenkin nopeasti ja meno on ollut muuten aika tasaista, kuitenkin hyvin menestyvälle yhtiölle nousujohteista.
Osakepoiminnassa on useita tunnuslukuja ja mittareita, joita sijoittajat voivat käyttää apuna arvioidessaan osakkeiden houkuttelevuutta ja suorituskykyä. Osakkeen nimellishinta ei kerro mitään onko osake halpa vai kallis. Se kertoo vain yrityksen markkina-arvon jaettuna liikkeelle lasketulla osakkeiden kappalemäärällä. Myöskään käppyröiden katsominen taaksepäin ei valitettavasti kerro muuta kuin yhtiön pörssiarvon historian. Jos jonkun yrityksen osakekurssi on laskenut 90 %, mikään ei estä sitä laskemasta toista 90 %.
P/E-luku (Price-to-Earnings Ratio): P/E-luku kertoo osakkeen hinnan suhteessa yrityksen tulokseen. Se lasketaan jakamalla osakekurssi osakekohtaisella tuloksella (EPS, Earnings per Share). P/E-luvun avulla voidaan arvioida osakkeen arvostustasoa suhteessa yhtiön tuloksentekokykyyn. Alhaisen P/E luvun yhtiö ei kuitenkaan välttämättä ole automaattisesti hyvä sijoitus. Alhaiseen P/E lukuun voi olla hyvä syy. Esimerkiksi yhtiö toimii taantuvalla toimialalla tai sen kilpailijat ovat ajaneet siitä ohi eikä sen menestykseen enää uskota. Tappiota tekevälle yhtiölle P/E-lukua ei voi edes laskea. Myös yhden vuoden P/E-luku ei paljon kerro. Yritysten kirjanpidollinen voitto/tappio voi johtua monenlaisista kertaeristä. Ns. Schillerin P/E ottaa huomioon yhtiön pidemmän ajan keskimääräisen P/E-luvun, joka voi antaa paremman kuvan yhtiön halpuudesta/kalleudesta.
P/B-luku (Price-to-Book Ratio): P/B-luku mittaa osakkeen hintaa suhteessa kirjanpitoarvoon eli yhtiön omaan pääomaan. Se lasketaan jakamalla osakekurssi kirjanpitoarvolla per osake. P/B-luku auttaa arvioimaan, kuinka paljon markkina-arvo ylittää tai alittaa yrityksen nettovarallisuuden. Alle yhden P/B- luku kertoo, että yhtiön markkina-arvo on alle sen kirjanpitoarvon. Arkijärjellä ajateltuna alle yhden P/B-luvun yhtiöt ovat automaattisesti varmoja nousijoita. Valitettavasti tässäkään tapauksessa ei voi ajatella noin suoraan. Ovatko yhtiön taseeseen merkityt omaisuuserät todella niin arvokkaita kuin paperilla lukee? Siellä voi olla vanhentuneita koneita ja laitteita, jotka tarvitsevat kalliita korjauksia, jotta niistä tulisi jälleen tuottavia. Lisäksi yrityksen taseeseen on saatettu laskea niin sanottua aineetonta arvoa, esimerkiksi joku patentti, joka ei enää olekaan yhtä arvokas kuin vielä muutama vuosi sitten.
ROE (Return on Equity): ROE mittaa yhtiön kannattavuutta ja tuottoa omalle pääomalle. Se lasketaan jakamalla nettotulos yhtiön omaan pääomaan. Korkea ROE osoittaa, että yhtiö kykenee tuottamaan hyvää tuottoa sijoitetulle pääomalleen.
D/E (Debt-to-Equity Ratio): D/E-luku mittaa yrityksen velkaisuutta suhteessa omaan pääomaan. Se lasketaan jakamalla velat yhtiön omaan pääomaan. Alhainen D/E-luku viittaa vähäiseen velkatasoon, mikä voi olla merkki taloudellisesta vakauden ja riskinhallinnan hyvyydestä.
PEG-luku (Price/Earnings to Growth ratio) on tunnusluku, joka yhdistää P/E-luvun (Price/Earnings ratio) ja tuloskasvun arvioinnin. Se antaa sijoittajille käsityksen siitä, kuinka suhteellisesti hinnoiteltu osake on ottaen huomioon yhtiön tuloskasvun. Tätäkin on hankala arvioida, kun tulevaisuutta ei tiedä. Jos PEG-luku on alle yhden ja sijoittaja otaksuu tuloskasvun prosentuaalisesti pysyvän samana tai jopa kasvavan tulevina vuosina, osake voi olla hyvä ostos.
DCF-menetelmä (discounted cash flow) perustuu yrityksen tulevien kassavirtojen diskonttaamiseen nykyarvoon. Tämä menetelmä ottaa huomioon tulevat kassavirrat, kasvunäkymät ja riskitekijät arvioidessaan osakkeen arvoa. Tulevia kassavirtoja ei vain pysty eksaktisti laskemaan, vaan sen on perustuttava uskottavaan arvioon. Sinänsä firma, jolla on isot ja kasvavat kassavirrat on mielestäni hyvä sijoituskohde. Tällaisen yrityksen ei tarvitse investoida tulojaan tehtaiden tai koneiden huoltokorjauksiin tai uusien rakentamiseen. Yritystoiminta skaalautuu, eli laajenee hyvin pienin kustannuksin esimerkiksi digitaalisessa ympäristössä. Tarvitaan lisää servereitä ja sähkölasku kasvaa, mutta siinäpä se.
Vertailukelpoisten yritysten analyysi perustuu samankaltaisten yritysten markkinahintojen ja arvostuskertoimien vertailuun. Tämä menetelmä käyttää vertailukelpoisten yritysten P/E-kerrointa, P/B-kerrointa tai muita tunnuslukuja arvioidakseen, onko osake yli- tai aliarvostettu suhteessa muihin yrityksiin.
Osinkotuotto (Dividend Yield): Osinkotuotto ilmaisee osingon suhteen osakkeen hintaan. Se lasketaan jakamalla vuotuinen osinko osakekurssilla ja kerrotaan sitten sadalla. Osinkotuotto kertoo sijoittajalle, kuinka paljon hän voi odottaa saavansa osinkoina suhteessa sijoittamaansa pääomaan. Korkea osinkotuotto ei ole automaattisesti merkki loistavasta yhtiöstä. Se voi kertoa, että yhtiön arvo on laskenut ja kenties laskee edelleen.
Osingonjakosuhteesta voi päätellä onko yhtiön osinkotuottoprosentti turvallisella pohjalla. Jos yhtiö maksaa lähes koko tuloksensa osinkoina, voi osingon leikkaus olla tulevaisuudessa todellisuutta. Itsekin olen monta kertaa haksahtanut ostamaan ison osinkotuoton yhtiötä, joka ei välttämättä ole leikannut osinkoaan, mutta arvo on laskenut. Monesti olisikin ollut fiksumpaa ostaa yhtiötä, jolla on pienempi nykyhetken osinkotuotto, mutta selkeä trendi kasvattaa osinkoa vuosittain.
Omassa salkussani on enemmän buy and hold-tyyppisiä arvo-osakkeita kuin kasvuosakkeita. Itse katselen osaketta poimiessa ainakin P/E-luvun, P/B-luvun ja osinkotuoton. Tietysti arvioin myös onko yrityksellä kasvumahdollisuuksia ja paljonko sillä on vapaata kassavirtaa jakaa osakkeenomistajille. Usein saan nämä tiedot analyyseista valmiina eikä minun tarvitse niitä itse edes laskea. Jos olen analyytikon kanssa samaa mieltä, osake voi päätyä ostoslistalleni.
Arvo-osakepoiminnan oppi-isä Benjamin Graham käytti tiettävästi aika yksinkertaista kaavaa 1900-luvun alkupuolella. Kerrotaan P/E-luku ja P/B-luku keskenään. Jos tulo on alle 15, se oli selvä ostosignaali. Kirjassaan “The Intelligent Investor” hän lanseerasi myös niin sanotun turvamarginaalin käsitteen. Osake on markkina-arvoltaan selvästi halvempi, kuin sen hyvin konservatiivisesti arvioitu todellinen arvo. Graham loi myös kuvitteellisen maanis-depressiivisen “Mr Market”-hahmon, joka on joka päivä valmis ostamaan ja myymään osakkeita mihin hintaan tahansa. Tällä hän kuvasi osakemarkkinoiden lyhyen ajan irrationaalisuutta. Välillä Mr. Market on euforinen ja ostaa superkalliilla hinnalla mitä tahansa ja välillä Mr. Market on vaipunut epätoivoon ja myy pilkkahintaan osakkeita alle niiden todellisen arvon.
Ennen tietokoneiden aikakautta olikin ehkä helpompaa löytää “tutkan alta” liian halvaksi hinnoiteltuja yhtiöitä. Nyt markkinatietoa on niin valtavasti, että se on huomattavasti vaikeampaa, mutta ei mahdotonta. Kaikki yhtiöt eivät ole analyytikkojen suurennuslasin alla, mutta jaksatko juuri sinä kaivaa esille tuhansien yritysten joukosta sen helmen, jota muut eivät ole vielä huomanneet? Nykyään on tarjolla erilaisia osakeanalyysityökaluja, joilla voi rajata pois tutkittavaa joukkoa. Siltikin etsiminen ja analysointi on uuvuttavaa kokopäivätyötä.
Kommentit
Lähetä kommentti