27. Itsekritiikki ja tavoite

 

Huomioita liitteestä - itsekritiikki ja kehittämisen paikka

 

Omistukset on minulla excelissä kirjattuna ylös osinkojen seuraamista varten, ei markkina-arvon kehitystä varten. Huomio, joka vahvistaa sen, että arvostan osinkoja edelleen hieman liikaa. Tutkiessa rahastojen ja ETF:ien markkina-arvoja huomasin, että kasvuosuudelliset rahastot ovat kasvaneet nimellisarvossa nopeammin kuin tuotto-osuudelliset. Sinänsä tässä ei ole mitään yllättävää, koska osingoista maksetaan veroja, joka hidastaa pääoman kasvua.

Toki osinkotulot sijoitan aina uudestaan, mutta silti osingonmaksussa on periaatteessa kyse vain rahansiirrosta yhtiöltä sen omistajille. Suomalaiset arvostavat osinkoja minä mukaan lukien. Se on selvää ymmärrettävää rahaa, joka tulee pankkitilille. Osakesäästötilillä voisin sijoittaa osinkotulot verottomasti, mutta vanhoja osakeomistuksia ei sinne voi siirtää.

Yhdysvalloissa osinkojen sijaan yhtiöt suosivat usein omien osakkeiden ostoja, jotka pienentävät osakemäärää parantaen osakekohtaista tulosta ja näin ainakin teoriassa nostattavat osakekurssia. Tässäkin voi toki mennä pieleen. Nokia aikoinaan osti huippuhintaan omia osakkeita ja mitätöi ne. Jälkeenpäin ajatellen tämä oli miljardien heittämistä hukkaan, koska osakekurssi vain laski.

Joissakin tapauksissa siirtyminen kasvuosuudellisesta rahastosta tuotto-osuudelliseen johtui puhtaasti teknisestä syystä. Yksi kappale kasvuosuudellista SP500 ETF-osuutta maksoi niin paljon, että voidakseni kuukausisijoittaa muihinkin rahastoihin oli vaihdettava tuotto-osuudelliseen vaihtoehtoon, jonka osuuden hinta oli pienempi.

Mutta tämä ei poista itsekritiikin tarpeellisuutta. Olen turhan paljon suosinut osinkoja. Tämä näkyy myös monissa suorissa osakeomistuksissa, jossa olen tuijottanut liikaa isoa nykyhetken osinkotuottoa, vaikka lopputuloksen kannalta fiksumpaa olisi valita osakkeita, joiden nykyinen osinkotuotto on hieman maltillisempi, mutta kasvaa nopeasti vuosi vuodelta. Korkoa korolle on maailman kahdeksas ihme. Tämän totesi jopa fyysikko Albert Einstein.

Enimmäkseen suomalaiset osakeyhtiöt jakavat osinkonsa aina kerran vuodessa keväällä tilinpäätöksen valmistuttua. Yhdysvalloissa yhtiöt jakavat osingot pääosin kvartaaleittain, eli neljä kertaa vuodessa, jopa joka kuukausi. Suomessakin muutama yritys on lähtenyt jakamaan osinkoa useammin kuin kerran vuodessa. Olen valikoinut salkkuuni yrityksiä siten, ettei vuodesta jää ainoatakaan kuukautta, jolloin jäisin vaille osinkoja. Tämä mahdollistaa paremmin kuukausisäästämisen ilman palkkatuloja. Kuukausittain saatava osinko ei tietenkään saa olla itseisarvo sijoituspäätöksiä tehdessä, mutta katson, että olen vielä salkun rakennusvaiheessa, ja aikaa optimoida tuottoja on vielä.

Yksi kysymys voi lukijalle tulla myös mieleen, kun katsoo rahastolistaustani. Miksi niin monta USA-rahastoa, vaikka niiden sisältö on käytännössä sama. Yksi vaihdoksen syy oli tekninen, sitten siirryin osinkopainotteiseen rahastoon ja yksi syy on myös se, että sain vähän keinotekoista hajautusta Nordet-salkkuuni. Nimittäin saadakseen alhaisimman sijoitusluottokoron, ei salkun yksittäinen osake- tai rahasto-omistus saa ylittää 20 % salkusta. Käytännössä USA-osakkeet yhteensä ylittävät tämän rajan, mutta Nordnetin tekoäly ei sitä tajua. Ostaessani lisää kuukausisäästämisen kautta, niin hajautus lisääntyy automaattisesti.

TAVOITE

Tavoitteena on saada 8 % tuotto sijoituksille seuraavan 16 vuoden aikana. Olen ajatellut asian niin, että 8 % tuotto on osakemarkkinoiden keskimääräinen tuotto ja asuntosijoitusten oman pääoman tuotto on samaa luokkaa. Lähtötaso on 187 000€, koska oman asunnon osuuttani en laske finanssisijoitukseksi. Kuukausittainen säästö on 1000€, joka koostuu osinkojen uudelleensijoituksista osakkeisiin ja rahastoihin, omasta osuudestani sijoitusasuntolainojen lyhennyksistä ja jos rahaa jää yli, niin palkkatuloista. Kuluiksi lasken 0,2 %. Lopputulemana pitäisi olla 994695 € ollessani 63- vuotias. Ei kai sitä sentään miljonääriksi kehtaa ryhtyä!

Inflaatiota tämä laskelma ei sisällä, mutta Tavoitteena on kuitenkin saavuttaa passiiviset tulot, jotka vastaisivat palkkatulojani.

Passiivisissa tuloissa olisi neljä tukijalkaa. Osingot, vuokratulot, ennenaikainen eläkkeennosto ja vuosittainen 4 % myynti rahastoista. Sijoituspiireissä nyrkkisääntönä pidetään, että pääomasta voi turvallisesti myydä 4 % vuodessa ilman, että pääoma pienenee, vaan osakemarkkinoiden kasvun myötä pysyy samana.