21. Verotus

 

Suomessa sijoituksien verotusta voi optimoida useilla strategioilla.

Osakesäästötili on Suomessa käytössä oleva verovapaa sijoitustili, joka lanseerattiin pari vuotta sitten. Tilille sai tallettaa korkeintaan 50 000€ rahaa, joskin Petteri Orpon uudessa hallitusohjelmassa kaavaillaan rajan nostoa 100 000 euroon. Vanhoja osakeomistuksia tilille ei voi siirtää. Siis vain rahaa, joka toki saa poikia vaikka miljardiksi.

Tällä tilillä tehdyt sijoitukset, (vain suorat osakeomistukset) kasvavat verovapaasti, eikä niistä peritä veroa myyntivoitoista tai osingoista. Osakesäästötili voikin tarjota merkittäviä verohyötyjä pitkäaikaiselle sijoittajalle. Se mahdollistaa osakesäästäjälle korkoa korolle -ilmiön täysimääräisen hyödyntämisen. Kun myyntivoittoihin ja osinkoihin liittyvien verojen maksamista lykätään, myös vero-osuus kasvaa korkoa korolle ja kasvattaa koko sijoitettua pääomaa. Verot maksetaan vasta, kun rahaa nostetaan ulos osakesäästötililtä. Periaatteessa verotuksen lykkäys myöhempään ajankohtaan on aina kannattavaa, mutta osakesäästötilissä on myös rajoittavia tekijöitä, jolloin arvo-osuustili on parempi vaihtoehto.

Osakesäästötilin huonoja puolia ovat muun muassa. se, että sille ei voi ostaa rahasto-osuuksia, ei voi vähentää tappioita verotuksessa ja ulkomaiset osingot verotetaan kahteen kertaan. Toisaalta osakesäästötili mahdollistaa aktiiviselle treidaajalle etuja. Jos onnistuu treidaamalla saamaan voittoja, verottaja pääsee niihin käsiksi vasta kun nostaa rahaa osakesäästötililtä.

Hankintameno-olettama on tapa minimoida osakkeiden luovutusvoittoja. Tämä ei ole mahdollista osakesäästötilillä, ainoastaan arvo-osuustilillä. Jos olet omistanut osakkeet yli kymmenen vuotta voit käyttää 40 % hankintameno-olettamaa. Silloin vero lasketaan siten, että osakkeiden hankintahinnaksi katsotaan 40 % myyntihinnasta vaikka osakkeet olisivat todellisuudessa satakertaistuneet. Alle 10 vuotta omistetuissa osakkeissa on mahdollista käyttää 20 % hankintameno-olettamaa. Eli verohyötyä saa, jos osakkeiden arvo on noussut reippaasti ostohinnasta. Aina sen käyttö ei kuitenkaan ole kannattavaa. Pitää laskea kannattaako verottajalle ilmoittaa oikea ostohinta vai käyttää hankintameno-olettamaa.

Kirjailijan huomautus tähän väliin:. Chat GPT väitti, että yli 10 vuotta omistettujen osakkeiden luovutusvoitto olisi verovapaa. Näin se ei suinkaan ole.

Arvo-osuustilillä voi olla tappiollisia sijoituksia. Itse olen loppuvuodesta usein tullut siihen tulokseen, että tappiolliset osakkeet on syytä myydä, koska voin vähentää tappiot muista pääomatuloista. Vaikka minulla ei olisi lainkaan luovutusvoittoja tai osinkoja, niin sijoitusasuntojen vuokratuloja on. Nykyään niistäkin voi vähentää tappiollisia osakekauppoja. Tänä vuonna loppuvuodesta myyntiin taitaa mennä Teliaa, joka on n. 1000€ tappiolla tätä kirjoittaessa. Ehkä myös AT&T ja Intrum Justitia. Molemmat ovat miinuksella siellä tonnin hujakoilla. Mutta katsotaan tilanne vuoden loppuun, jos vaikka ihme tapahtuu ja nämä salkkuni luuseriosakkeet piristyvät jostain kumman syystä, jota en tällä hetkellä näe.

Ihan pienistä osakkeiden luovutusvoitoista ei tarvitse maksaa veroa ollenkaan. Luovutusvoitto ei ole veronalaista tuloa, jos verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1 000 euroa.

Muista hyödyntää kaikkia verovähennyksiä. Näitä ovat esimerkiksi osakekauppojen välityskulut ja arvopapereiden säilytyskulut. Sijoitusasunnoista voi vähentää yhtiövastikkeet ja rahoitusvastikkeet, jos ne on tuloutettu taloyhtiön kirjanpidossa. Myös vuokra-asunnon kunnostamisesta koituvia kuluja saa vähentää verotuksessa. Jos olet rahoittanut sijoituksiasi lainalla, niinkuin asuntosijoittamisessa on yleistä,voit vähentää lainojen korkomenot verotuksessa.

Itse olen hyödyntänyt pienessä määrin (maksimissaan 10 000 eurolla) Nordnetin luotto-ominaisuutta osakeostoihin. Sijoituslainan korko on 1,99 % (ennen korkojen nousua 0,99 %), jos salkkusi on tarpeeksi hajautettu. Olen ostanut korkeampaa osinkoa maksavia osakkeita, kuin lainan korko ja pistän erotuksen taskuuni. Nordnet ilmoittaa automaattisesti verottajalle, paljonko minulla on sijoituslainasta korkomenoja.

Suomessa sijoitusrahastot voivat tarjota verohyötyjä, kuten osakesäästötilin kaltaista verovapautta, kun sijoitusrahastot ovat kasvuosuudellisia, eli eivät maksa osinkoja sijoittajalle vaan sijoittavat osingot takaisin rahastoon.

On syytä pysyä ajan tasalla, koska verolainsäädäntö voi muuttua, joten on aina suositeltavaa tarkistaa ajankohtaiset verosäännöt ja hankkia tarvittaessa ammattilaisen neuvoja omaan tilanteeseen. Itse ainakin olen pyrkinyt pysymään perillä niistä maista, joiden kanssa Suomella on verosopimus. Näitä ovat ainakin USA, Kanada, Iso-Britannia ja Ruotsi. Näistä maista omistan osinkoa maksavia osakkeita ja maksan lähdeveron yhtiöiden kotimaahan ja loput hoitaa Suomen verottaja. Eli ei ylimääräistä häslinkiä.

Sen sijaan esimerkiksi Tanska, Norja, Saksa ja Ranska perivät osingoista enemmän veroa kuin Suomen verotuksen kannalta olisi tarpeen maksaa. Näistäkin maista liikaa perityt verot voi hakea takaisin, mutta se vaatii byrokraattisen paperisodan ja siihen en jaksa ryhtyä. Asia on tietysti toinen, jos vaikkapa Saksasta löytyisi varsinainen kasvuyhtiöraketti, joka ei maksa osinkoa lainkaan, vaan tuotto perustuu arvonnousuun. Sellaisen yhtiön omistamisessa en näe ongelmaa, vaikka Saksalla ei verosopimusta Suomen kanssa olekaan.

Tässä olen käsitellyt verotusta vain yksityissijoittajan näkökulmasta. Jos haluaa perustaa sijoitusyhtiön, niin asia on eri ja sitä en lähde käsittelemään. Eli jos etsit neuvoja Holding-yhtiön perustamiseen johonkin veroparatiisiin, en ole oikea henkilö neuvomaan sinua.

 

Pankeilta lähtee yleensä tiedot verottajalle automaattisesti, mutta jostain syystä ei aina. Nordnetin ostoista ja myynneistä ei ole vielä tullut kyselyjä. Nordean arvo-osuustilillä tekemäni transaktiot sen sijaan on  aika usein pitänyt itse täytellä jälkikäteen.